Omassa työssä, omassa viitekehyksessä yhteiskunnalliset yritykset ovat hyvinkin näkyviä ja niiden toiminnasta ja vaikutuksista puhutaan paljon. Mutta kun astun ulos omasta kuplastani, kohtaan usein kysymyksiä ja kommentteja kuten:
”Mitä se oikein tarkoittaa?”
”Ok, jotain kivaa sosiaalista puuhastelua vai?”
”Varmasti arvokasta työtä, mutta onko se nyt oikeaa yritystoimintaa?”
Pureudutaanpa siis näihin usein kohtaamiini pohdintoihin vähän tarkemmin.
Mikä on yhteiskunnallinen yritys?
Ensinnäkin yhteiskunnallinen yritys ei ole yhtiömuoto, vaan toimintatapa. Näitä toimijoita voi löytyä niin yrityksistä, yhdistyksistä, osuuskunnista kuin säätiöistäkin. Yhdistävänä tekijänä on halu ratkaista jotakin sosiaalista tai ekologista ongelmaa. Yhteiskunnallisten yritysten strategian (TEM 2021) mukaan yhteiskunnallisissa yrityksissä tulee toteutua muutamia keskeisiä asioita:
- Yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseksi harjoitetaan liiketoimintaa
- Kertyneestä voitosta tai ylijäämästä suurin osa ohjataan tämän yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä vahvistetun yhteiskunnallisen tavoitteen edistämiseen
- Toiminnassa korostuu vastuullisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys ja hallintotavassa osallisuus ja demokratia
Puuhastelua? Vai merkittävää toimintaa?
Toimintaa ei rajoita toimiala. Yhteiskunnallisia yrityksiä toimii useilla eri toimialoilla, yleisimpien ollessa sosiaali- ja terveyspalvelut, työllistämistoiminta, jätehuolto, energia ja vesi, kiertotalous, koulutus ja kulttuuri ja liikunta.
Vaikka nämä yritykset ovat usein paikallisesti toimivia (ei toki kaikki), mistään ihan pienestä toiminnasta ei kuitenkaan ole kyse. Suomessa arvioidaan olevan noin 3000 yhteiskunnallista yritystä ja ne työllistävät noin 60 000 henkilöä (htv yrityksissä), yhteenlasketun liikevaihdon ollessa noin 6,2 mrd €. Laajennetaan näkökulmaa EU-tasolle: yhteisötalouden toimijoita on 4,3 miljoonaa. Ne työllistävät 1,1–9,5 % työvoimasta ja tuottavat 912 miljardin euron liikevaihdon. (Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantamisen koordinaatiohanke)
Voittoa – mutta tarkoituksen kanssa
Yhteiskunnallinen yritystoiminta ei sulje pois taloudellista kannattavuutta – päinvastoin, se edellyttää sitä. Voittoa ei pelätä, eikä sen tavoittelua vältellä. Tuoreen European Social Enterprise Monitor 2023–2024 -tutkimuksen mukaan peräti 90 % suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä tavoitteleekin kasvua.
Samaa viestiä tukee myös Arvoliitto ry:n vaikuttavia yrityksiä ja innovaatioita esiselvityshanke: esimerkiksi Uudenmaan alueella 92 % yhteiskunnallisista yrityksistä ilmoitti olevansa kasvuhaluisia, ja heistä kolmannes jopa voimakkaasti. Kasvaa halutaan liikevaihdon ohella myös henkilöstön ja toiminnan vaikuttavuuden osalta.
Erona perinteiseen liiketoimintaan on kuitenkin se, että voiton maksimointi ei ole päämäärä, vaan väline – sen avulla edistetään yhteiskunnallista tavoitetta. Voitto tai ylijäämä yhteiskunnallisten asioiden äärellä ei siis ole mikään mörkö, jota karttaa – se on välttämättömyys, edellytys jatkuvuudelle, kehitykselle ja kasvulle. Tämä on tärkeämpää kuin koskaan juuri nyt, kun resursseja ’niistetään’ lähes kaikkialla.
Vaikuttavuus näkyväksi
Yhteiskunnalliset yritykset eivät ole vaihtoehto yrityksille – ne ovat yrityksiä. Jotta oman kuplan ulkopuolella tietoisuus yhteiskunnallisten yritysten roolista kasvaa, vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen on tärkeää. Omassa työssäni ja työyhteisössäni se tarkoittaa kasvua, työllistämistä ja uudistamista. Se tarkoittaa myös selkeitä toiminnan tavoitteita, mittareita ja jatkuvaa seurantaa. Onnistumisten mittaamista paitsi inhimillisinä arvoina ja vaikutuksina, myös euroina.
Kynän varressa tällä kertaa:
Tanja Kulmala, Tampereen Sarkan yhteisöpäällikkö