Me Sarkalla työllistämme vuositasolla noin 140 henkilöä ja valmennamme heidän lisäkseen noin 100 henkilöä. Näistä henkilöistä viime vuonna vieraskielisiä oli vielä alle 20%, mutta määrä on jatkuvasti kasvussa.  Vaikka vieraskielisten kanssa työskentely on meille jo tuttua, on hyvä välillä pysähtyä perusasioiden äärelle pohtimaan millä tavoin ohjaamme ja tuemme työntekijää ja kollegaa, jonka äidinkieli ei ole suomi.

Perusasioiden äärelle meitä johdatti edellisellä viikolla Kansainvälisen osaamiskeskus OSKEn ja Tredun opettajat Kapa Monola-Lemière ja Anniina Tourunen. Tässä tiivistetysti nostoja koulutussessiostamme.

Ihmiset ihmisinä

Vaikka kulttuuriset erot on syytä pitää mielessä, niitä ei tule liioitella. Ihminen ihmiselle -asenne toimii useimmissa tilanteissa, ja normaali ystävällisyys luo pohjan hyvälle vuorovaikutukselle. Tärkeintä on vuorovaikutuksessa toimiminen, ymmärrys siitä, että jokaisella on oma taustansa ja kaikki ovat ihmisinä samanarvoisia. Kannustaminen ja rohkaisu ovat avaintekijöitä varmistettaessa, että viesti menee perille.

Selkokielen käyttö tehostaa viestintää ja helpottaa monimutkaisten asioiden ymmärtämistä. Selkokielen käytöstä ei hyödy ainoastaan vieraskieliset vaan käyttö palvelee koko työyhteisöä. Yksinkertainen ja suora tapa viestiä toimii kaikkien eduksi.

Käytännön tärppejä vieraskielisten ohjaukseen työpaikoilla

🎯Suoraviivaisuus toimii paremmin kuin liiallinen kohteliaisuus. Oikeasti. Ystävällinen käskylause toimii paremmin kuin -ko päätteiset kysymykset. Käskylauseen käyttö voi tuntua vieraalta, mutta sen hyöty tulee selkeydestä. Viestin merkitystä tai sitä, onko asia pakollinen vai valinnainen ei tarvitse arvailla ja väärinymmärryksiltä voidaan välttyä.

🎯Yksinkertaista sanomaasi. Älä käytä monimutkaista kieltä tai murresanoja. Ei mennä sumpille, mennään kahville. Tai, jos mennään sumpille, niin muistetaan kertoa, että sumppi tarkoittaa kahvia. Ei olla myöskään rinta rottingilla. Ollaan sen sijaan ylpeitä.

🎯Asia ja ohje kerrallaan. Älä anna montaa ohjetta yhdessä lauseessa. Palastele asia sopivan kokoiseksi.  Käytä kuvia, käytä esimerkkejä. Näytä itse!

🎯Varmista ymmärrys. Älä ainoastaan kysy ymmärsitkö. Mieti myös kysymyksesi asettelua. Suomea vasta opetteleville -ko päätteiset kysymykset eivät toimi kovin hyvin. Älä kysy ’Osaatko käyttää tätä konetta?’, kysy mieluummin ’Mitä osaat tehdä tällä koneella?’ Pyydä näyttämään konkreettisesti osaaminen.

🎯Toisto, toisto ja toisto. Ihan niin kuin kenelle tahansa meistä uuden oppiminen vaatii asian toistamista.

🎯Käytä henkilön nimeä huomion saamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Yllä toki nostettuna vain muutamia pointteja, ja varmasti on vielä paljon asioita, joita voi ottaa haltuun. Nämäkin tiedostamalla otetaan työyhteisössä jo hyvät askeleet eteenpäin.

Kirjoittajana Tampereen Sarkan yrityskoordinaattori Tanja Kulmala

Kansainvälisen osaamiskeskus OSKEn ja Tredun opettajat Anniina Tourunen ja Kapa Monola-Lemière.