Ne ovat yrityksiä, joilla todella on tarkoitus. Nämä yritykset tekevät työtä sen puolesta, että huominen olisi eilistä parempi ja tulevallakin sukupolvella olisi mahdollisuus hyvään elämään. Hyvä elämä käsitteenä ei ole helppo. Se merkitsee eri asioita eri ihmisille. Kysyttäessä asiaa saattaa useimmissa vastauksissa tulla esiin terveys, koti, perhe, ystävät, harrastukset, riittävä toimeentulo, mahdollisuus virkistyä puhtaassa luonnossa, hyvä hoiva sitä tarvittaessa ja ylipäänsä omien arvojen mukainen elämä. Näiden teemojen eteen Yhteiskunnalliset yritykset tekevät työtä joka päivä.
Meillä Tampereen Sarkassa ponnistellaan sen eteen, että jokaisella olisi mahdollisuus työhön ja riittävään toimeentuloon. Työn merkityksellisyyttä hyvän elämän osa-alueena ei tule arkisessa aherruksessa usein miettineeksi. Itselleni mieleenpainuvin hetki on ollut, kun eräs Sarkaan työllistetty työntekijä mainitsi haastattelussa, että työ Sarkassa on ollut hänen elämänsä parasta aikaa. Henkilö oli hyvin pitkään ollut työttömänä. Hän oli muuttanut pohjoisesta yksin Tampereelle, ja häneltä puuttui sosiaalinen verkosto uudella paikkakunnalla. Tuntui yksinäiseltä ja toivottomalta Toimeentulo oli niukkaa työmarkkinatuella ollessa. Työ Sarkan huoltoryhmässä tarjosi kohennusta toimeentuloon, mutta sen lisäksi vielä yhteisön johon kuulua, ihmisiä, jotka kuuntelevat ja tukevat, rytmiä arkeen, merkitystä elämälle ja mahdollisuuden kehittää itseään ja päästä elämässä eteenpäin. Tämä henkilö muuttui silmissä lyhyessä ajassa! Konkreettisesti meistä jokainen näki, miten elämänlaatu hänen kohdallaan koheni.
Monissa tutkimuksissa on nostettu esiin, että nuoret arvottavat palkkaakin korkeammalle työskentelyn yrityksessä, jonka arvot eivät ole ristiriidassa omien arvojen kanssa. Suomalaisen Työn Liiton tekemän tutkimuksen mukaan nuoret pitävät myös selvästi tärkeämpänä ihmisten erilaisuuden tukemista sekä vaikeasti työllistettävien työllistämistä kuin vanhemmat ikäluokat. Arvot muuttuvat hitaasti, mutta arvojen tärkeysjärjestys on murroksessa. Suomalainen tulevaisuuden tutkija Anita Rubin esittää, että hyvinvoinniksi ei enää katsota pelkkää aineellisten tarpeiden tyydyttämistä vaan ”aineettomien” tarpeiden kuten vuorovaikutuksen tai itsensä toteuttamisen merkitys lisääntyy samalla, kun luontoon ja ympäristön säilymiseen liittyvät asiat ymmärretään kuuluviksi hyvinvointiin yhä oleellisemmin. Tähän peilaten Yhteiskunnalliset yritykset ovat omalla toiminnallaan yhteiskunnan arvoilmaston keskiössä. Ne ratkovat liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia ja/tai ympäristöongelmia. Jokainen suomalainen voi myös omalla ostokäyttäytymisellään vaikuttaa omien arvojensa mukaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Yritykset, jotka käyttävät Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, ovat sitoutuneet vastuulliseen ja yhteiskuntavastuuta kantavaan liiketoimintaan. #yhteiskunnallinenyritys #vastuullisuusteko
Katja Piiksi
